sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Ilonojan kartanon vanha mylly. Museo.

 En malttanut olla taas pysähtymättä. Veden kohina kiehtoo minua.
 Kotiseutuyhdistys on kunnostanut myllyn.
 Rapautuva myllynkivi
 Vesi virtaa jauhinkiville rakennuksen sisään.
 Padon yläpuolinen lampi eli vesivarasto ojassa.
 Myllärin sauna. Hyljätty ja rapistunut.
 Mylly takapuolelta josta vesi palaa ojaan.
 Kuusi on niin leveä ja rehevä että sen alla on suuri maja.
 Pikkula. Meillä sanottiin kotona tätä pakennusta pikkulaksi. Kai siksi koska se tila tai huone oli pieni.
 Tässä ojassa on vettä nyt mutta luulen että tätä myllyä ei kuivina kesinä ole voinnut käyttää kuin keväällä ja syksyllä.
 Pihasta löytyi peittämätön kellari kuoppa. Korkeanruohon aikana hengenvaarallinen kolo.
Kaikkeni olen antanut enkä muuta voi. Sanoi myllystä poistuva vesi ja juolsee kohti Pyhäjärveä.

Syksyistä maisemaa ja tienviertä.

 Kouvolan kaupungissa on paljon järviä. Tiet kulkevat usein rannan tuntumassa.
 Siikavan levähdyspaikalta nämä kuvat. Kylän yhteinen ranta ja venepaikat rappujen edessä. Sekä siikapaikat.
 Nämä Siikavan pajusiiat ovat ihme kyllä säilyneet ilkivallalat.
Kymijoen varren paperitehtaiden sulkemisen jälkeen on jäkälä taas alkanut kasvamaan hiekkaisille Salpauselän harjuilemme. Mäntyharjun tie kulkee Salpausselän harjulla. Täällä eläisi jo porokin, tuskin koko tokka.